Kroppa tikissä, rinkka pakattuna ja vaelluskengät valmiina jalkaan vedettäväksi, mutta kohde puuttuu? Ei hätiä mitiä, Suomi on täynnä vaelluskohteita jokaiseen makuun ja taitotasoon. Tässä jutussa esittelemme mielestämme seitsemän parasta vaelluskohdetta ympäri maan – ja parhaus on tietysti tälläkin kertaa aivan subjektiiviseen arvioon perustuvaa! Listan olemme koostaneet nimenomaisesti pidemmät vaellukset mielessä, eli emme välttämättä päiväretkeilijää ajatellen.

1. Karhunkierros

Karhunkierros on ehkäpä se kaikkein legendaarisin retkeilijän kohde tässä maassa, eikä suotta. Sallasta Kuusamoon yltävä reitti on noin 80 kilometrin pituinen, ja tämä Suomen suosituin vaellusreitti avattiin jo 1950-luvulla. Kyseessä on janareitti, ei rengasreitti, vaikka ”kierros” nimessä voisi muuta antaa ymmärtääkin. Karhunkierrokselle on syytä varata ainakin kolme päivää, mutta upeasta Lapin luonnosta nautiskelevan kannattaa käyttää pari päivää pidempäänkin. Reitiltä löytyy lukuisia autio- ja päivätupia. Puolivälin krouvissa sijaitsee myös leirintäalue.

2. Hämeen ilvesreitti

Omissa kirjoissamme Hämeen ilvesreitti on ehkäpä maamme aliarvostetuin vaellusreitti. Se toimii kuitenkin yhteensä yli 250 kilometrin pituudellaan hienona todisteena siitä, ettei pitkiä vaellusreittejä etsivän tarvitse aina hakeutua Lapin erämaihin. Monipuolisten luontoarvojen ohella ilvesreitti tarjoaa myös hienon läpileikkauksen perinteiseen hämäläiseen kulttuuriin ja historiaan. Reitiltä löytyvät muun muassa Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot sekä Saaren kansanpuisto.

3. Kevon reitti

Kevon luonnonpuistossa kulkevaa Kevon reittiä ei voi vasta-alkajalle suositella, mutta jo vähän kokeneemman vaeltajan se palkitsee. Tarkalleen 63 kilometriä pitkä reitti yltää Sulaojalta (Suttesája) Kenesjärvelle (Ganešjávri). Korkeuserot reitillä ovat varsinkin suomalaisittain hyvin suuria, joten kuntopohjaakin vaaditaan – vanhoilla meriiteillä ei Kevolla pitkään pötkitä! . Louhikot ovat vaikeakulkuisia ja varsinkin märällä kelillä niissä tulee edetä hitaasti ja varoen. Aikaa kulkemiseen on syytä varata vähintään kolme päivää, mielellään kuitenkin neljä tai viisi. Hankaluudestaan huolimatta upea luonto kyllä palkitsee. Kyseessä on sekä luonnonpuisto että poronhoitoalue, joten ota nämä rajoitukset huomioon.

4. Taitajan taival

31-kilometrinen Taitajan taival vie Pohjois-Karjalaan Petkeljärven kansallispuistoon. Taipaleella ei ole ainakaan perinteisesti liikkunut sellaisia väkimassoja kuin vaikkapa Kolilla, ja kauniina kesäpäivänäkin täällä saa olla varsin rauhassa. Aloituspisteitä löytyy runsaasti, joten vielä lyhyemmätkin päiväretkipätkät onnistuvat mainiosta. Virallista 31 kilometrin reittiä on myös helppo pidentää niin halutessaan. Harjuja, järvimaisemaa ja kumpuja – korkeuserojakin riittää. Vaihtelevasta maastosta huolimatta reittiä voi silti pitää melko aloittelijaystävällisenä.

5. Evon retkeilyalue

Evon retkeilyalueesta on puuhattu jopa kansallispuistoa, mutta vielä ei tätä statusta alue ole saanut. Ja ehkä hyvä niin, sillä Hämeenlinnan ja Lahden välimaastossa sijaitseva Evo säilyy tällä tavoin eräänlaisena kätkettynä helmenä. Kävijöitä riittää silti kosolti varsinkin viikonloppuisin. Reittien puolesta valinnanvaraa riittää, ja Ilvesvaellus-reittejä voi käyttää yhdistämään lyhyempiä osuuksia. Evokeskus toimii hyvänä porttina alueelle ja tarjoaa tietoa retkeilyalueen reiteistä ja palveluista. Kuriositeettina Evolla on tarjota mielenkiintoista perinnetietoutta maamme metsänhoidosta ihan käytännön tasolla, sillä täällä harrastetaan edelleen kulotusta ja tukinuittoa perinnetyyliin. Huomioi, että osa leirialueista on varattu vain ryhmien käyttöön.

6. Salamajärven kansallispuisto

Salamajärven kansallispuisto jakautuu kahden maakunnan alueelle, sillä se sijaitsee sekä Keski-Suomen että Keski-Pohjanmaan alueella. Kävijämäärältään 62 neliökilometrin kansallispuisto ei ole maamme suosituimpia, mitä varmasti osaltaan selittää sen sijainti hieman syrjässä perinteisistä ja tunnetuista matkakohteista. Salamajärven kansallispuisto on myöskin perustettu ”vasta” 80-luvulla, joten se ei kuulu vielä ehkä aivan kiinteimmällä tavalla retkikohteiden kaanoniin. Vaellusreittien puolesta Salamajärvi on kuitenkin todellinen aarreaitta, mistä esimerkiksi 58-kilometrinen Hirvaan kierros on hyvä esimerkki. Myös noin 115 kilometrin Peuran Polku lähtee täältä.

7. Syötteen kansallispuisto

Myös Syötteen kansallispuisto jakautuu kahden maakunnan alueelle; Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Syöte tarjoaa niin suo- kuin vaaramaisemia ja onkin luontotyypeiltään hyvin monipuolinen. Ehkä parhaiten alueen luonnon monipuolisuutta vaeltaja pääsee todistamaan melko vaativalla Torpparintaipaleella, jolla riittää pituutta 38 kilometriä janareittinä. Myös 30-kilometristä Toraslammen kierros -rengasreittiä voi suositella varauksetta.