Liiketoimintasuunnitelman laatiminen
Yritys, jolla ei ole liiketoimintasuunnitelmaa, on kuin sorsa ilman höyhenpukuaan. Sen tulee kylmä, ja sen pinnalla pysyttely on melkoista räpiköintiä. Ei ole mikään ihme, että miltei kaikki yrittäjyyskoulutukset ja yrittäjyyden oppitunnit menevät melko nopeasti saman asian tärkeyden painottamiseen: laadi liiketoimintasuunnitelma. Ilman tätä suunnitelmaa aloittelevan yrittäjän on itse asiassa hyvin vaikea päästä alkuun, sillä pankitkaan eivät kovin kernaasti ilman suunnitelmaa matkassa olevalle yrittäjälle lainaa rahaa.
Mikä on liiketoimintasuunnitelman rooli?
Liiketoimintasuunnitelma, tai lyhyemmin lts, on asiakirja, josta käy ilmi yrityksen liikeidea ja sen toiminnan edellytykset. Sen on tarkoitus toimia apuna niin itse yrittäjälle kuin ulkopuolisille tahoille, joille yritystä tai yritysideaa esitellään. Tämä kattaa potentiaaliset rahoittajat ja on tarpeen esimerkiksi starttirahaa haettaessa.
Lts:ään on tarkoitus tiivistää yrityksen idea ja toiminta; se, miksi yritys on ja se, miten se on. Lts:stä on yrittäjälle itselleen suurta apua, mikäli se on laadittu fiksusti. Luonnollisesti lts, kuten muutkin suunnitelmat, voivat elää ajan kuluessa. Kun tiedot tarkentuvat esimerkiksi omasta osaamisesta tai kun vaikkapa liiketoimintaympäristö muuttuu, saattavat myös suunnitelmat yrityksen ympärillä ja sen toimintaan liittyen muuttua.
Tällöin lts:ää tulee päivittää ajanmukaiseksi. Kyseessä ei ole vain paperi, joka rykäistään yritystä pystyy polkaistaessa kasaan pankkia varten.
Miten liiketoimintasuunnitelma laaditaan?
Suosittelen lämpimästi jokaista aloittelevaa yrittäjää käymään paikallisen yritysneuvontaa antavan tahon paikkeilla, olipa kyse sitten kunnallisesta yrityskehityskeskuksesta tai TE-palveluiden järjestämistä neuvonnoista tai koulutuksista. Yleensä nämä ammattimaisesti neuvontaa antavat tahot lähtevät liikkeelle lts:n laatimisen perusteista. Toki myös toisen yrittäjän mentorointi alkutaipaleella on kullanarvoista, jos sellaiseen on mahdollisuus. Kokenut yrittäjä saattaa kuitenkin helposti aliarvioida aloittelevan yrittäjän tarpeet muun muassa lts:n laatimisen tärkeyden suhteen.
Liiketoimintasuunnitelmista löytyy lukuisia valmispohjia verkosta, ja suurin osa nimekkäiden toimijoiden malleista on varsin päteviä. Tärkeintä on se, että suunnitelmaa laadittaessa kartoitetaan rehellisesti yrityksen toimintaan liittyvät kulut ja se, miten yrityksen toiminnalla kyetään hoitamaan nämä kulut. Budjetointi on kaiken A ja O. Jos budjettipuoli liiketoimintasuunnitelmassa ei ole realistinen ja järkevä, on sen tukiarvo rahoitusta haettaessa käytännössä täysi nolla. Tämä ei tarkoita, että pankit tai starttirahan antajat olisivat ilkeitä. Tämä tarkoittaa, että sinun on syytä miettiä uudelleen, miten liikeideasi voitaisiin saada paremmin kannattavaksi.
Lts:ssä on syytä hahmotella, mitkä ovat yrityksesi potentiaaliset menestystekijät. Mitkä ovat uniikit vetovoimatekijäsi, miksi asiakkaat ostasivat juuri sinun yrityksesi tuotteita ja/tai palveluita? Ehkä olet ainoa kahvila-kondiittori paikkakunnalla? Ehkä myyt ohjelmistoa, joka mullistaa laskutusreskontran tekemisen? Tai ehkä sinulla on asiantuntemusta tai ammattitaitoa, jota kellään muulla ei ole tarjota? Tietenkään mitään täysin uutta ja mullistavaa ei suurin osa aloittavista yrityksistä tarjoa; fiksu budjetti ja järkevä liikeidea riittävät yleensä pitkälle.
Asiakaspohja on aina pakollinen. Ilman asiakkaita ei yritys pärjää. Lts:ssä tulisi käydä läpi ajatus siitä, mistä asiakaspohja tulee. Voit omata jo entuudestaan kontakteja aiemmasta työstäsi ja näin hyödyntää kontakteja asiakkaiden hankintaan – aiempia sopimusvelvoitteitasi kuitenkin kunnioittaen. Kivijalkamyymälään asiakkaat voivat toki löytää ohi kulkemallakin, mutta jonkinlainen hahmotelma markkinoinnista olisi syytä olla. Mahdollinen ulkopuolisen markkinointiavun käyttö on myös hyvä idea ja kannattaa mainita (ja budjetoida) lts:ää laadittaessa.
Vaikka valmiita pohjia lts:n laatimiseen onkin tarjolla runsaasti, ei mitään yhtä virallista standardia ole olemassa. Lts voi olla hyvin pitkälti juuri sinun itsesi näköinen. Se kannattaa kuitenkin antaa aina jonkin ulkopuolisen ja osaavan tahon arvioitavaksi. Oikeinkirjoitusvirheitä vilisevä suunnitelma ei herätä luottamusta, eikä niin tee myöskään puuttellisten budjettien tai laskuvirheiden täyttämä suunnitelma. Älä suotta pelkää antaa laatimaasi suunnitelmaa asiantuntijan arvioitavaksi ennen kuin astelet sen kanssa pankkiin. On äärimmäisen harvinaista, ettei liiketoimintasuunnitelma sisältäisi yhtään virhettä.
Lopuksi rohkaisun sana
Yrittäjyys on aina jossain määrin hyppy kohti tuntematonta, olitpa sitten kokenut ammattilainen tai vastavalmistunut ja innokas tekijä. Kukaan ei voi 100-prosenttisesti taata, että paras mahdollinen ja asiantuntijoiden ylistämä liiketoimintasuunnitelma johtaa menestyksekkään yrityksen syntyyn. Onkin paikallaan rohkaista: vaikka yrityksesi ei menestyisi ja päätyisi konkurssiin, sinä et ole epäonnistunut ihmisenä tai edes yrittäjänä. Sen sijaan sinulla on ollut mahdollisuus oppia uutta, ja näistä opeista voit ammentaa seuraavalla kerralla.