Kuinka valmistautua ensimmäiselle vaellukselle
Vaeltaminen harrastuksena vetoaa monesta syystä. Se on edullinen ja terveellinen harrastus, joka syventää luontosuhdetta ja edistää henkistä hyvinvointia. Lajiseuraa ei tarvita organisointiin, ja vaeltaa voi yksin, kaksin tai isommalla porukalla. Lisäksi vaelluksen lomassa voi harrastaa esimerkiksi luontokuvausta tai vaikka kalastusta. Ei mikään ihme, että vaeltaminen kiinnostaa ja vetää ihmisiä kansallispuistoihin ja muihin luontokohteisiin vuosi toisensa jälkeen. Joskus kuitenkin kynnys sille ihan ensimmäiselle vaellukselle lähtemiseen voi tuntua korkealta. Siksi jaammekin seuraavaksi muutamia lempivinkkejämme ensimmäistä vaellustaan suunnitteleville.
Aloita maltilla
Monella on vaeltamisesta romanttinen kuva, ja osittain perustellustikin. Jylhät vaarat ja valtoimenaan juoksevat kosket, vehreät koivikot ja tiheät kuusikot – Gallen-Kallelan ja kumppaneiden maisemia on ilo todistaa omakohtaisesti paikan päällä. On kuitenkin syytä lähteä liikkeelle maltillisesti, omat retkeilytaidot mieluummin ali- kuin yliarvioiden. Ensimmäiselle vaellukselleen ei ole syytä ryhtyä lähteä valloittamaan Karhunkierrosta, sen aika on myöhemmin.
Ensimmäinen vaelluskohde tuleekin valita realistisesti, oman kuntopohjan mukaan. Jos ulkona yöpymisestä ei ole kokemusta, yhden yön vaelluksesta on hyvä lähteä. Normaalikuntoiselle aikuiselle voi suositella ensimmäiseen vaellukseen kahta peräkkäistä noin 10 km:n päiväpatikkaa. Sopivia kohteita näille lyhyemmille retkille löytyy tasaisesti ympäri maata, eli heti ei tarvitse alkaa suunnitella Lapin matkaa. Ota huomioon, että pelkkä matka kartalla ei kerro koko totuutta reitin vaativuudesta – myös korkeuserot ja maaston vaativuus voivat tehdä lyhyehköistäkin reiteistä vaikeita ensikertalaisille.
Rakenna pohjakuntoa
Vaeltajan ei tarvitse olla maratoonarin kunnossa, mutta varsinkin yöpymisen tai useita sisältävillä vaelluksilla kuntoa väistämättäkin kysytään. Aloittelijan olisikin hyvä ryhtyä rakentamaan pohjakuntoa ensimmäistä vaellusta varten hyvissä ajoin. Mitään hullua rääkkiä ei suinkaan tarvita, mutta ainakin pitkiä (6 km ja ylöspäin) ja reippaita kävelylenkkejä pitäisi pystyä tekemään ilman ongelmia, pienellä hölkällä maustettuna. Pyöräily ja hiihto ovat myös hyviä peruskunnon kasvattajia.
Mikäli luontoon mielii ja peruskunto ei ole aivan parhaassa mahdollisessa kuosissa, voi suositella lyhyitä parin, kolmen kilometrin luontopolkuja tai muiden metsäpolkujen tallaamista. Kohteita ovat lähimetsät pullollaan, ja niitä kolutessa nälkä alkaa helposti kasvaa syödessä – ja kyllä, samalla kasvaa myös kunto!
Varusteet kuntoon
Olemme kirjoittaneet tarvittavista retkeilyvarusteista erikseen hieman kattavamman tekstin, mutta tässäkin yhteydessä on hyvä painottaa retkeilyvarusteiden tärkeyttä. Hyvät ja istuvat kengät, sopivan kokoinen rinkka, kompassi, kartta, tulitikut, trangia tai ruokatermos, säähän sopiva vaatetus, vaihtosukat…
Kaiken ei tarvitse olla kallista ja uutta, sillä retkeilyvarusteita saa huokeastikin esimerkiksi käytettynä. Kaiken tulee kuitenkin olla käyttötarkoitukseensa sopivaa, eikä vaelluksella tule olla ylimääräistä tavaraa mukana – mukana kannettava ylimääräinen paino pois!
Jätä stressi taakse
Monelle tärkein motivaattori vaellukseen lähtemiselle on sen stressiä lievittävä vaikutus. Nokipannukahveja korpikuusen alla nauttiessa unohtuvat maalliset murheet kovin helposti. Näin on, mikäli ennakoi ja välttää muutaman virheen.
Ensinnäkin, vaellukselta paluuseen ja palautumiseen tulisi varata sopivasti aikaa. Jos lähdet kulkemaan kotiseutua kauemmas, vaellukselta palaamisen päivälle on syytä varata riittävästi aikaa kotiinpaluuseen. Kova kiire auton ratissa tai busseja ja junia vaihdellessa syö hyvin nopeasti luonnonympäristössä saavutetun rauhantunteen pois.
Toiseksi, sähköiset viestintäkanavat kiinni. Parhaassa tapauksessa jätät älypuhelimen kotiin ja pidät mukana vain vanhaa ”tyhmää puhelinta”. Näin et päädy jatkuvasti tarkistamaan sähköpostejasi tai somekanaviasi. Ja mikä parasta, yksinkertaisemmat puhelimet kestävät yleensä paremmin retkiolosuhteita, eikä akunkestostakaan tarvitse jatkuvasti huolehtia. Kolmanneksi, hoida pakolliset velvollisuudet ennen vaellukselle lähtemistä, liittyivätpä ne sitten kotiin, muihin harrastuksiin tai työhön, älä lykkää niitä vaelluksen jälkeen tehtäviksi. Voimme taata, että tällaiset lykätyt asiat tulevat kyllä patikoidessa mieleen.
Ei muuta kuin nautinnollista ensimmäistä vaellusta, siitä se lähtee!